Diplomi kädessä, entistä yhdenvertaisempi ja hyvinvoiva tulevaisuus edessä!
Puolentoista vuoden mittainen aherrus sai päätöksensä, kun ratkaisukeskeisen lyhytterapian intensiiviryhmämme Lyte-Int2 valmistui kesäkuussa Helsingin Psykoterapiainstituutista. Opinnot ovat olleet yhtä aikaa sekä yksi elämäni henkisesti vaativin että kasvattavin kokemus, ja kiitos siitä kuuluu erityisesti harjoitusasiakkailleni! Terapiatyössä kohtaa todellakin elämän koko kirjon, jonka vastaanottaminen ammattimaisesti vaatii ainutlaatuista ihmisenä kasvamista ja omien valojen ja varjojen raatorehellistä kohtaamista. Samalla asiakastyö on vahvistanut uskoani ihmislajin hurjaan resilienssiin: meillä on mielettömät kyvyt selvitä ja kukoistaa, kunhan tulemme kuulluksi ja pääsemme käsittelemään haasteitamme.
HPI:n koulutus on arvioni mukaan ei ainoastaan opintopisteillä ja sisällön laajuudella mitattuna Suomen laajin lyhytterapiakoulutus, vaan myös monipuolisin. Menetelmämme, joita minulla on kertynyt paksun kansion verran, eivät lakkaa hämmästyttämästä yksinkertaisella nerokkuudellaan. Ratkaisukeskeisyyden peruspalikat, eli voimavara- ja asiakaskeskeisyys, myönteisen valmentava ote ja toivotun muutoksen konkreettinen hahmottelu toimii monenlaisiin näkökulmiin käärittynä: se sopii yhteen yhtä hyvin humanistisen, kognitiivisen ja positiivisen psykologian kuin hahmoterapian viitekehyksen kanssa, niistä toki myös tärkeällä tavalla ammentaen.
Minulle pysäyttävimmät menetelmät tarjosi brittiläisen ratkaisukeskeisen terapeutti-valmentajan ja kokemusasiantuntijan John Hendenin itsemurhien ehkäisyä käsittelevä kaksipäiväinen seminaari. Keskeinen viesti oli, että itsetuhoisista ajatuksista saa ja pitää puhua, esimerkiksi kysyä suoraan asiakkaalta onko hänellä itsetuhoisuutta ja käydä läpi suunniteltuja tekotapoja. Tässä on hyödyksi terapeutin monipuolinen elämänkokemus, jotta asiakas saa puhua vapaasti joutumatta kannattelemaan säikähtänyttä terapeuttia. Hendenin lähestymistapa on äärimmäisen empaattinen, tukeva ja vähän ovelasti myönteisempään tulevaisuuteen suuntaava: terapeutti kiinnittää huomiota kieleen ja muotoilee lauseet niin, että itsetuhoisuus on ajanjakso, jonka jälkeen tulee jotain parempaa. Ratkaisukeskeisyys huomioi ihmisen osana ihmissuhteiden verkostoa, ja terapeutin tehtävänä on kaivaa esiin erilaisten ihmisten näkökulmia asiakkaan itsetuhoisiin aikeisiin. Sitä kautta voi kuin sattumalta avautua muunkinlaisia ulospääsyjä ihmisen ongelmiin kuin itsemurha.
Opintojen loppuvaiheessa HPI:n koulutusjohtaja Arja Pihlaja piti uniin liittyvän koulutuksen, joka häikäisi meidät kaikki. Hahmoterapiaa, voimavarakeskeisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta yhdistellen Freud voitiin unohtaa ja saada unimaailmasta hienoja oivalluksia unennäkijän haasteesta ja seuraavista askelista sen ratkaisemiseksi. Oma unennäkemiseni ei ole enää ollut entisellään Arjan koulutuksen jälkeen ja odotan, koska taas näen kreisejä unia joita pohdiskella!
Tärkeintä minulle HPI:n ratkaisukeskeisen lyhytterapian filosofiassa on asiakaskeskeisyys ja ajatus, että asiakas sekä tietää parhaiten miten auttaa itseään mutta myös johtaa itse prosessiaan. Tämä on mielestäni avain haitallisten hoivavaltasuhteiden ja erityisesti vähemmistöjä syrjivän terapeuttisen vallan purkamiseen. Perinteikkään lontoolaisen ratkaisukeskeisen lyhytterapia- ja valmennuskeskus BRIEFin teesien mukaan terapeutin tulee ajatella istuvansa pimeässä katsomossa katse suunnattuna parrasvaloissa paistattelevaan asiakkaaseensa. Terapeutin tulee muistaa paikkansa askeleen verran asiakkaan jäljessä ja olla ylpeä mahdollisimman pienestä omasta roolista asiakkaan edistyksessä. Asiakas osaa kyllä itse, kunhan terapeutti kysyy oikeita kysymyksiä ja luo oivaltamista tukevan ilmapiirin.
HPI:n opit ovatkin hyvin lähellä nykypäivän valmentamista. Suomalaisessa varsin homogeenisessä työelämässä ratkaisukeskeinen lähestymistapa inklusiivisemman työkulttuurin luomiseksi on mielestäni lyömätön. Tänä keväänä sain käytännön kokemusta ratkaisukeskeisten menetelmien soveltamisesta Suomen Akatemiassa, joka rahoittaa suomalaista huippututkimusta. Osana tiedeasiantuntijan päivätyötäni olin mukana työstämässä Akatemian historian ensimmäisiä turvallisemman tilan periaatteita. Sain myös ilokseni suunnitella ja toteuttaa yhdessä kollegoitteni HR-asiantuntija ja työnohjaaja Krista Nuutisen sekä suunnittelija Ia Hyttisen kanssa aiheeseen liittyvän koulutustilaisuuden. Luonnos periaatteista oli kaikkien akatemialaisten kommentoitavissa eli ne olivat siten kollaboratiivisen työskentelyn tulosta. Tilaisuudessa harjoittelimme käytännössä, miten periaatteet voidaan ikään kuin elää todeksi aidoissa vuorovaikutustilanteissa nonviolent communication -vuorovaikutusmallia hyödyntäen. Inklusiivisempi, ihmisyyden monimuotoisuutta huomioiva työelämä on todellakin mahdollinen ja uuden oppiminen voi olla itsemyötätuntoinen prosessi!
Suuntaan lomani jälkeen syksyyn kiitollisuutta tuntien: on etuoikeus saada tehdä oma osansa sellaisten palveluiden luomiseksi, jotka palvelevat kaikenlaisia asiakkaita, niin enemmistöläisiä kuin vähemmistöläisiä, turvallisesti ja tehokkaasti. Mikäli kaipaat apua elämäntilanteeseesi tai identiteettiisi liittyvissä pohdinnoissa tai tarvitset sparrausta työyhteisön tai organisaation monimuotoisuuden johtamisessa tai inklusiivisessa palvelumuotoilussa, ota rohkeasti yhteyttä!
Sähköposti: info@rosemariepeake.fi
Lyhytterapia-ajanvaraukset (perjantaisin elokuussa 2024): https://vello.fi/rosemariepeake/tmi-rose-marie-peake
Lyhytterapiahinnasto (8.7.-31.8.2024): https://rosemariepeake.fi/hinnasto/