Lyhytterapia
Lyhyesti
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on tieteellisissä tutkimuksissa tehokkaaksi todettu matalan kynnyksen psykososiaalinen tukimuoto, joka auttaa selviämään haastavista elämäntilanteista ja muutoksista esimerkiksi ihmissuhteissa ja työelämässä. Ratkaisukeskeisyys on häiriökeskeistä mielenterveyskäsitystä haastava tulevaisuus- ja voimavarakeskeinen menetelmä, jota ohjaavat asiakkaan asettamat tavoitteet mielekkään elämän saavuttamiseksi.
Tarjoan kolmenlaista terapiapalvelua:
- yksilöterapiaa, kesto 60 min tai 90 min/kerta
- perheterapiaa lähi- ja rakkaussuhteissa eläville, kesto 90 min/kerta
- ryhmäterapiaa, kesto 90 min/kerta (n. 1/3 yksilöterapian hinnasta)
Tarkemmat hintatiedot täältä.
Tarjoan terapiaa sekä lähi- että etätoteutuksena.
Huomioithan, että lyhytterapia ei ole psykoterapiaa eikä siihen voi saada Kela-tukea. Lue lisää alla olevasta osiosta Tärkeää tietää ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta.
Mitä on inklusiivisesti toteutettu ratkaisukeskeinen lyhytterapia?
Lyhytterapia tuo tukea mielenterveyden pulmiin kuten ahdistukseen ja masennukseen tilanteessa, jossa oireet eivät ole vakavasti, sairaalahoitoa vaativalla tavalla kriisiytyneet. Tyypillisesti asiakas tapaa terapeuttia 1–20 kertaa, kuten hänelle itselleen parhaiten sopii. Tarkoituksena on, että terapia loppuu, kun asiakas ei koe sille enää tarvetta.
Oma erikoisalani on inklusiivinen työskentelyote, jonka tarkoituksena on aktiivisesti edistää kaikenlaisten ihmisten yhdenvertaista pääsyä mielenterveyspalvelujen äärelle. Työskentelen mielelläni monenlaisten ihmisten ja ongelmien parissa, ja erityisesti jaksamiseen, ihmissuhteisiin, identiteetteihin, neurokirjon haasteisiin ja uskontoon/henkisyyteen liittyvät teemat ovat sydäntäni lähellä.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia soveltuu hyvin inklusiivisen terapian toteuttamistavaksi asiakaskeskeisyytensä vuoksi. Häiriökeskeistä mielenterveyskäsitystä haastavan terapiasuuntauksen ytimessä on terapeutin ei-tietämisen tila. Ei-tietämisen tilan tarkoituksena on luoda asiakkaalle ja hänen kokemukselleen mahdollisimman hyväksyvä terapeuttinen tila. Sosiaaliseen konstruktionismiin perustuva suuntaus kyseenalaistaa asiantuntijavallan ja diagnoosikeskeisyyden ja uskoo asiakkaan olevan paras asiantuntija omassa elämässään.
Olen psykiatriakriittinen. En lähtökohtaisesti työskentele diagnooseista käsin, elleivät ne nimenomaisesti ole asiakkaan voimavara (kuten esim. neurokirjon diagnoosit). Vaikka mielialalääkkeistä on monelle hyötä, toivon laajempaa julkista keskustelua niiden haittavaikutuksista. Lisäksi kannatan avoimen dialogin hoitomallin pikaista käyttöön ottoa psykoosien hoidossa kaikkialla Suomessa.
Ratkaisukeskeisyys ei tunnista asiakkaan ”vastarintaa” tai ”hoitokielteisyyttä”, vaan ainoastaan toimimattoman yhteistyösuhteen. Tällöin terapeutin tehtävänä on tarkistaa asiakkaan tavoitteet ja muuttaa työskentelyään vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeita. Joskus kyse on huonosta henkilökemiasta, joka kannattaa tunnistaa ajoissa ja siirtyä työskentelemään toisen terapeutin kanssa. Autan mielelläni sopivamman lyhytterapeutin löytämisessä, jos tällainen tilanne tulee vastaan.
Ratkaisukeskeisen lyhytterapian asiakaskeskeisyys ja hyvän terapiasuhteen painottaminen on ns. ”common factors” -tutkimuksessa todettu tärkeiksi tekijöiksi toimivassa terapiassa. Psykoterapian vaikuttavuutta luodanneissa tutkimuksissa on selvitetty, että viitekehyksestä riippumatta terapian toimivuuteen vaikuttavat terapiasuhde, terapeutin empaattisuus, myönteinen suhtautuminen, aitous sekä asiakkaan myönteiset odotukset terapian toimivuudesta.
Inklusiivisesti toteutettuun lyhytterapiaan kuuluu pyrkimys aktiivisesti poistaa esteitä terapiaan pääsyn tieltä. Työssäni teen sen näin:
- Liikuntarajoitteiden ja aistiherkkyyksien huomioiminen: tarjoan lähiterapiaa esteettömissä tiloissa Söderkullan kartanossa, joka on saavutettavissa julkisella joukkoliikenteellä. Kartoitan yksilöllisiä tarpeita ajanvarauksen yhteydessä. Etäterapia, kameralla tai ilman, on luonnollisesti myös mahdollista.
- Monikielisyys: Tavoittaakseni muitakin kuin suomea äidinkielenään puhuvia, tarjoan terapiaa myös englanniksi ja ranskaksi.
- Helppo ajanvaraus ja joustavat maksutavat: Ajan varaaminen ja maksaminen on sujuvaa keskellä suurtakin stressiä tai keskittymisvaikeuksia: klikkaa sisään Vello-järjestelmään ja varaa aika. Vello lähettää sinulle automaattisesti kaksi muistutusviestiä varaamastasi ajasta (pois käytöstä poikkeuksellisesti elo-syyskuussa 2024). Voit maksaa tapaamisen päätteeksi MobilePaylla tai laskulla. Taloudellisesti tiukilla oleville tarjoan lisäalennuksen (mainitse tilanteestasi varauksen yhteydessä Vellossa – paikat tällä hetkellä täynnä).
- Palautetietoinen työskentely: Kartoitan terapian onnistumisen esteitä systemaattisesti keräämällä asiakaspalautetta. Näin voin palvella sinua juuri siten kuin sinulle parhaiten sopii. Saat palautekyselyn automaattisesti sähköpostiisi jokaisen tapaamisen jälkeen. Vastaaminen on helppoa ja toki täysin vapaaehtoista. Lähetän sinulle lisäksi seurantakyselyn voinnistasi 6 tai 12 kuukautta asiakassuhteen päättymisen jälkeen ymmärtääkseni paremmin pidemmällä aikavälillä mikä toimii ja mikä ei. Kyselyyn vastaaminen on helppoa ja nopeaa, mutta toki vapaaehtoista.
- Syrjivien ja kolonisoivien käytänteiden purkaminen: Olen sitoutunut purkamaan terapian valta-asetelmiin liittyviä haitallisia käytänteitä ja olemaan inhimillisenä, taustoistaan avoimena ihmisenä läsnä asiakkaille.
- Moninaisuuden kunnioitus ja koulutusvastuun kantaminen: Voit tulla vastaanotolle juuri sellaisena kuin olet käyttämään aikasi siihen mihin pitää, eli terapiaan. Tarvittaessa perehdyn itsenäisesti siihen, mikä on minulle uutta, sinulla ei ole koulutusvastuuta. Näen vaivaa ymmärtääkseni erilaisia identiteettejä ja taustoja. Käytän sinua kunnioittavaa, inklusiivista kieltä.
- Kasvun asenne: Olen sitoutunut tarkastelemaan itseäni ja toimintaani kriittisesti jatkuvan kasvun asenteesta käsin. Itsemyötätunto on tärkeä osa inklusiivista työtapaa, sillä maailma muuttuu jatkuvasti ja virheiltä ei voi välttyä. Tärkeää on kyetä kohtaamaan virheensä ja tekemään jatkossa paremmin.
Mitä ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa käytännössä tehdään?
Vastaanotolla työstetään tyypillisesti asiakkaan ongelmista poimittavissa olevia muutostoiveita, kartoitetaan asiakkaan taitoja ja kykyjä toteuttaa näitä muutoksia sekä hahmotellaan pienimpiä askelia muutoksen toteuttamiseksi. Identiteettiin (kuten seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin) liittyvässä työskentelyssä tavoite on usein tarjota itselle tila ja aika pohtia näitä tärkeitä kysymyksiä terapian luomassa turvallisessa tilassa.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on suuntauksena varsin käytännöllinen, ja usein asiakkaan kanssa tehdään tehtäviä: esimerkiksi hahmotellaan paperille asiakkaan ongelmien vaikutussuhteiden verkko (menetelmä kehitetty Helsingin Psykoterapiainstituutissa). Toisin kuin ongelmakeskeisissä suuntauksissa, ratkaisukeskeisyydessä huomio kiinnitetään juurisyyn sijasta ongelmaan, joka vaikuttaa eniten muihin ongelmiin ja jonka ratkaisemisesta olisi eniten hyötyä.
Pohjalla vaikuttaa myös näkemys ongelmien systeemisyydestä: ihmisen mieli on monimutkainen eikä useinkaan toimi fyysisiä sairauksia varten kehitettyjen medikaalisten hoitomallien mukaisesti. Ihmisen, supersosiaalisen eläimen, ongelmiin vaikuttavat usein monet eri tekijät, eli koko systeemi. Tällöin muutos yhdessäkin, jopa yllättävässäkin systeemin osapuolessa voi helpottaa ongelmaa. Asiakkaan lähipiiri nähdään osaksi ratkaisua, joten vastaanotolle on mahdollista tulla isommallakin kokoonpanolla. Ratkaisukeskeisessä terapiassa kannustetaan myös hakeutumaan terapian ohella myös vertaistuen äärelle.
Poikkeuksien tunnistaminen on toinen, muihin suuntauksiin nähden käänteinen tapa lähestyä ongelmia: sen sijaan, että pohditaan esimerkiksi sitä, millä tavalla jokin menneisyyden tapahtuma vaikuttaa nykypäivän ongelmaan, ratkaisukeskeisyydessä analysoidaan tilanteita, jolloin asiakkaan ongelma on poissa. Tällainen pohdinta avaa ikkunan myönteisiin tilanteisiin ja toimintaan, jotka edistävät asiakkaan hyvinvointia ja tuottavat toiveikkuutta. Analyysi voi hyvin myös luoda yllättäviäkin oivalluksia ongelman juurisyistä.
Klassisesti ratkaisukeskeisyys ymmäretään tulevaisuusorientoituneena suuntauksena, jossa menneisyyttä tutkitaan erityisesti selviytymiskeinojen ja taitojen kartoittamiseksi. Minulle pysähtyminen itseen liittyvän historian äärelle turvallisessa, myötäelävässä terapiatilassa on niin ikään tärkeä arvo ja pidän kasvuun tähtäävää traumatyöskentelyä merkittävänä osana mielenterveystyötä. Käytän muun muassa elämänjanatyöskentelyä identiteettipohdinnoissa: asiakas saa halutessaan tehtäväkseen laatia elämästään aikajanan, jolla tarkastelee esimerkiksi sukupuolikokemuksiinsa tai seksuaalisuuteensa liittyviä ilmiöitä.
Näkökulman vaihtamisen taito ja omien ajatusmallien havainnointi on myös tärkeä osa ratkaisukeskeisyyttä. Terapeutin rooli on toimia keskustelukumppanina, jonka kanssa asiakas voi pohtia tilannettaan mahdollisimman monelta kantilta. Antiikin stoalaisesta filosofiasta periytyvä menetelmä on parhaimmillaan inhimillisen olemassaolon syvällistä pohdiskelua, joka lisää mielen joustavuutta ja selviytymiskykyä. Tässä ratkaisukeskeisyydellä on yhtymäkohtia kognitiiviseen terapiaan ja positiiviseen psykologiaan.
Tärkeää tietää ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei ole psykoterapiaa, ei edes lyhytpsykoterapiaa. Psykoterapeutti on terveydenhuollon ammattihenkilölle myönnettävä suojattu ammattinimike, jonka käyttöä valvoo Valvira. Lyhytterapeutilla ei ole oikeutta käyttää tuota nimikettä. Siinä missä psykoterapia-asiakkaat voivat kääntyä ongelmatilanteissa Valviran puoleen, lyhytterapia-asiakkailla on turvanaan kuluttajansuoja: www.kkv.fi.
Tarjoamaani lyhytterapiaan ei ole mahdollista saada Kela-korvausta, mutta tarpeeksi varhaisessa vaiheessa ja sopiville asiakkaille toteutettuna se voi tehokkuutensa ansiosta toimia nopeasti ja tulla siten edullisemmaksi kuin pitkä Kelan tukema psykoterapia. Voit lukea eripituisten terapioiden vaikuttavuudesta täältä: Duodecimin artikkeli Helsingin psykoterapiatutkimuksesta ja Helsingin psykoterapiatutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan.
Lyhytterapeuttina eettinen velvollisuuteni on tunnistaa ammattitaitoni rajat. Ohjaan tarvittaessa pidempikestoista tai intensiivisempää hoitoa tarvitsevat asiakkaat lääkäriin tai psykoterapiapalveluiden pariin. Toimin mielelläni yhteistyössä erilaisten alan asiantuntijoiden sekä palvelujärjestelmän osapuolten kanssa.
Työtäni lyhytterapeuttina ohjaavat Suomen laajimmat ja laadukkaat alan opinnot sekä korkeat eettiset standardit. Olen valmistunut Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusohjelmasta, joka on 60 opintopisteen laajuinen. Koulutusohjelmassa on hyväksi luettu 20 opintopisteen edestä psykologian opintoja, joita olen suorittanut Jyväskylän avoimessa yliopistossa yhteensä 30 op verran. Koulutukseeni sisältyi yli 130 tuntia asiakasharjoittelutyötä. Valmistuin ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi 06/2024. Olen lisäksi Lyhytterapeuttiyhdistys ry:n opiskelijajäsen, jonka kelpoisuuden yhdistyksen hallitus on tutkinut ja hyväksynyt. Yhdistyksen jäsenet ovat suorittaneet tai suorittavat parhaillaan vähintään 40 opintopisteen laajuisia lyhytterapiaopintoja, joihin sisältyy psykoterapeuttiset valmiudet -opintokokonaisuus, minkä lisäksi heillä on muu soveltuva pohjakoulutus tai sopiva työkokemus (https://www.lyhytterapeuttiyhdistys.fi/yhdistys/).
Olet turvassa kanssani lyhytterapiassa. Varmistan turvallisuutesi seuraavin keinoin:
- 100 % luottamukselliset keskustelut: terapeuttina minua sitoo vaitiolovelvollisuus. Toteutan sekä etä- että livetapaamiset äänieristetyssä erillisessä työtilassa. Käytän turvallista etäyhteyttä.
- Ei kirjauksia sähköisiin rekisterihin: Teen vain tarpeellisia muistiinpanoja yksilöiviä tietoja välttäen ja säilytän materiaalia lukitussa kaapissa erillisessä työhuoneessa. En siis kirjaa mitään esim. Kantaan.
- Ei asiakasrekisteriä: En ylläpidä yksilöiviä henkilötietoja sisältävää asiakasrekisteriä enkä käytä asiakkaan nimeä edes muistiinpanoissani. Ainoat järjestelmät, jonne kirjautuu muutama henkilötieto, ovat ajanvaraus- sekä laskutusjärjestelmäni.
- Lue lisää tietosuojaselosteestani täältä, etenkin kohdat 4, 8 ja 13.
- Riskien minimointi vakuutuksella: Olen vakuuttanut toimintani IF:in vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella. Lyhytterapeuteilta ei vaadita potilasvakuutusta (eikä muitakaan vakuutuksia) kuten Valviran valvomilta terveydenhuollon ammattilaisilta.
- Eettisisten kysymysten syvällinen ymmärtäminen, työn korkea laatu ja jatkuvan oppimisen asenne: Yli vuosikymmenen mittaisen humanistisen alan tutkimustyökokemukseni ansiosta eettisten näkökulmien huomioiminen, työn korkea laatu sekä jatkuva oppiminen ovat minulle keskeisiä arvoja ja takaavat korkeat eettiset standardit myös työssäni lyhytterapeuttina. Seuraan sekä kotimaista että kansainvälistä psykoterapiatutkimusta kuten myös yhteiskunnallista keskustelua terapia-alasta. Erityinen mielenkiintoni kohde on inklusiiviseen ja dekoloniaaliseen terapiaan liittyvä kansainvälinen tutkimus ja suuntausta toteuttavien kansainvälisten terapeuttien toiminta. Koulutan itseäni säännöllisesti aiheesta ymmärtääkseni paremmin kaikenlaisista taustoista tulevien asiakkaiden tarpeita ja purkaakseni tehokkaammin terapiasuhteeseen sisältyviä valta-asetelmia parhaan mahdollisen terapian tuottamiseksi niin enemmistö- kuin vähemmistöasiakkaille.
Ratkaisukeskeisen lyhytterapian historiaa
Terapiasuuntaus kehittyi Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen osana laajempaa yhteiskunnallista liikehdintää heikompiosaisten aseman edistämiseksi. Keskeisiä varhaisia esikuvia ja vaikuttajia olivat psykiatri Milton H. Erickson (1901–1980) sekä Mental Research Instituten (MRI) terapeutit Palo Altossa Kaliforniassa sekä myöhemmin Milwaukeen Brief Family Therapy Centerin (BFTC) terapeutit, erityisesti Insoo Kim Berg (1934–2007) sekä Steve de Shazer (1940–2005).
Suuntauksen toivat Suomeen BFTC:n toimintaan tutustuneet psykiatri Ben Furman ja sosiaalipsykologi, A-klinikkasäätiön nuorisoaseman johtaja Tapani Ahola 1980-luvun puolivälissä. Suomessa taustalla vaikutti mielenterveystyön periaatteita mullistanut, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen sitoutunut 1960-luvulla vaikuttanut Marraskuun liike.