Inklusiviista ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa elämän muutoksiin, jaksamishaasteisiin ja identiteettipohdintoihin

Onko elämässäsi tilanteita, joissa:

kuormitus, stressi tai uupumus alkavat viedä liikaa tilaa?
olet keskellä muutosta, kriisiä tai tärkeää elämänvaihetta?
kaipaat enemmän selkeyttä omiin tarpeisiisi, rajoihisi tai tulevaisuuden suuntaan?
pohdit identiteettiin, ihmissuhteisiin tai omaan paikkaasi maailmassa liittyviä kysymyksiä?
tarvitset turvallisen tilan pysähtyä itsesi äärelle?

Tarjoan ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa vastaanotolla ja etänä suomeksi ja englanniksi.

Sydäntäni lähellä olevat teemat

moninaiset identiteetit
ihmis- ja rakkaussuhteet
neurokirjo
jaksaminen ja työelämän kuormitus
uskonto ja henkisyys
elämän siirtymävaiheet ja muutokset

Matalan kynnyksen keskusteluapua

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on tieteellisissä tutkimuksissa tehokkaaksi todettu matalan kynnyksen psykososiaalinen tukimuoto, joka auttaa selviämään haastavista elämäntilanteista ja muutoksista esimerkiksi ihmissuhteissa ja työelämässä. Ratkaisukeskeisyys tulevaisuus- ja voimavarakeskeinen menetelmä, joka haastaa häiriökeskeistä mielenterveyskäsitystä. Työskentelyä ohjaavat asiakkaan asettamat tavoitteet mielekkään elämän saavuttamiseksi.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei ole psykoterapiaa eikä siihen voi saada Kela-korvausta. Tehokkuutensa ansiosta se voi toimia nopeasti ja tulla edullisemmaksi kuin pitkä Kelan tukema psykoterapia. Voit lukea eripituisten terapioiden vaikuttavuudesta täältä: Duodecimin artikkeli Helsingin psykoterapiatutkimuksesta ja Helsingin psykoterapiatutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan.

Palvelen sekä yksilöitä, pareja, perheitä että ryhmiä.

Ota yhteyttä

Mikä tekee työskentelytavastani erilaisen?

Työskentelen ratkaisukeskeisellä, inklusiivisella ja asiakaskeskeisellä otteella. Pyrin aktiivisesti edistämään kaikenlaisten ihmisten yhdenvertaista pääsyä mielenterveyspalvelujen äärelle. Minulle on tärkeää, että vastaanotolle voi tulla omana itsenään ilman pelkoa vähättelystä tai väärinymmärretyksi tulemisesta. Pyrin huomioimaan erilaiset elämäntilanteet, identiteetit, toimintakyvyt, neurotyypit, maailmankatsomukset ja taustat.

Minulle on tärkeää vaalia ei-tietämisen tilaa. Sen tarkoituksena on luoda asiakkaalle ja hänen kokemukselleen mahdollisimman hyväksyvä terapeuttinen tila. Sosiaaliseen konstruktionismiin perustuva suuntaus kyseenalaistaa asiantuntijavallan ja diagnoosikeskeisyyden ja uskoo asiakkaan olevan paras asiantuntija omassa elämässään.

Olen psykiatriakriittinen. En lähtökohtaisesti työskentele diagnooseista käsin, elleivät ne nimenomaisesti ole asiakkaan voimavara (kuten esim. neurokirjon diagnoosit). Vaikka mielialalääkkeistä on monelle hyötä, toivon laajempaa julkista keskustelua niiden haittavaikutuksista. Lisäksi kannatan avoimen dialogin hoitomallin pikaista käyttöönottoa psykoosien hoidossa kaikkialla Suomessa.

Saavutettavuus, vastuullisuus ja turvallisuus

Liikuntarajoitteiden ja aistiherkkyyksien huomioiminen: tarjoan lähiterapiaa pitkälti esteettömissä tiloissa Söderkullan kartanossa, joka on saavutettavissa julkisella joukkoliikenteellä. Kartoitan yksilöllisiä tarpeita ajanvarauksen yhteydessä. Etäterapia, kameralla tai ilman, on luonnollisesti myös mahdollista. Lue lisää tiloista ja saavutettavuudesta täältä.
Monikielisyys: Tavoittaakseni muitakin kuin suomea äidinkielenään puhuvia, tarjoan terapiaa myös englanniksi.
Joustavat maksutavat: Voit maksaa tapaamisen päätteeksi MobilePaylla tai laskulla.
Palautetietoinen työskentely: Kartoitan terapian onnistumisen esteitä systemaattisesti keräämällä asiakaspalautetta. Näin voin palvella sinua juuri siten kuin sinulle parhaiten sopii.
Syrjivien ja kolonisoivien käytänteiden purkaminen: Olen sitoutunut purkamaan terapian valta-asetelmiin liittyviä haitallisia käytänteitä ja olemaan inhimillisenä, taustoistaan avoimena ihmisenä läsnä asiakkaille.
Moninaisuuden kunnioitus ja koulutusvastuun kantaminen: Voit tulla vastaanotolle juuri sellaisena kuin olet käyttämään aikasi siihen mihin pitää, eli terapiaan. Tarvittaessa perehdyn itsenäisesti siihen, mikä on minulle uutta, sinulla ei ole koulutusvastuuta. Näen vaivaa ymmärtääkseni erilaisia identiteettejä ja taustoja. Käytän sinua kunnioittavaa, inklusiivista kieltä.
Kasvun asenne: Yli vuosikymmenen mittaisen humanistisen alan tutkimustyökokemukseni ansiosta eettisten näkökulmien huomioiminen, työn korkea laatu sekä jatkuva oppiminen ovat minulle keskeisiä arvoja ja takaavat korkeat eettiset standardit myös työssäni lyhytterapeuttina. Pidän ammattitaitoani yllä alani verkostoissa ja koulutuspäivissä. Itsemyötätunto on tärkeä osa inklusiivista työtapaa, sillä maailma muuttuu jatkuvasti ja virheiltä ei voi välttyä. Tärkeää on kyetä kohtaamaan virheensä ja tekemään jatkossa paremmin.
100 % luottamukselliset keskustelut: terapeuttina minua sitoo vaitiolovelvollisuus. Toteutan sekä etä- että livetapaamiset äänieristetyssä erillisessä työtilassa. Käytän turvallista etäyhteyttä.
Tunnistan ammattitaitoni rajat: ohjaan tarvittaessa pidempikestoista tai intensiivisempää hoitoa tarvitsevat asiakkaat lääkäriin tai psykoterapiapalveluiden pariin. Toimin mielelläni yhteistyössä erilaisten alan asiantuntijoiden sekä palvelujärjestelmän osapuolten kanssa.
Ei kirjauksia sähköisiin rekistereihin: Teen vain tarpeellisia muistiinpanoja yksilöiviä tietoja välttäen ja säilytän materiaalia lukitussa kaapissa erillisessä työhuoneessa. En siis kirjaa mitään esim. Kantaan.
Ei asiakasrekisteriä: En ylläpidä yksilöiviä henkilötietoja sisältävää asiakasrekisteriä enkä käytä asiakkaan nimeä edes muistiinpanoissani. Ainoat järjestelmät, jonne kirjautuu muutama henkilötieto, ovat ajanvaraus- sekä laskutusjärjestelmäni.
Lue lisää tietosuojaselosteestani täältä, etenkin kohdat 4, 8 ja 13.

Ratkaisukeskeisiä lähestymistapoja

Ratkaisukeskeisen lyhytterapian asiakaskeskeisyys ja hyvän terapiasuhteen painottaminen on ns. ”common factors” -tutkimuksessa todettu tärkeiksi tekijöiksi toimivassa terapiassa. Psykoterapian vaikuttavuutta luodanneissa tutkimuksissa on selvitetty, että viitekehyksestä riippumatta terapian toimivuuteen vaikuttavat terapiasuhde, terapeutin empaattisuus, myönteinen suhtautuminen, aitous sekä asiakkaan myönteiset odotukset terapian toimivuudesta.

Ratkaisukeskeisyys ei tunnista asiakkaan ”vastarintaa” tai ”hoitokielteisyyttä”, vaan ainoastaan toimimattoman yhteistyösuhteen. Tällöin terapeutin tehtävänä on tarkistaa asiakkaan tavoitteet ja muuttaa työskentelyään vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeita. Joskus kyse on huonosta henkilökemiasta, joka kannattaa tunnistaa ajoissa ja siirtyä työskentelemään toisen terapeutin kanssa. Autan mielelläni sopivamman lyhytterapeutin löytämisessä, jos tällainen tilanne tulee vastaan.

Vastaanotolla työstetään tyypillisesti asiakkaan ongelmista poimittavissa olevia muutostoiveita, kartoitetaan asiakkaan taitoja ja kykyjä toteuttaa näitä muutoksia sekä hahmotellaan pienimpiä askelia muutoksen toteuttamiseksi. Identiteettiin (kuten seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin) liittyvässä työskentelyssä tavoite on usein tarjota itselle tila ja aika pohtia näitä tärkeitä kysymyksiä terapian luomassa turvallisessa tilassa.

Menneisyyttä tutkitaan erityisesti selviytymiskeinojen, voimavarojen ja taitojen kartoittamiseksi nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten. Minulle pysähtyminen itseen liittyvän historian äärelle turvallisessa, myötäelävässä terapiatilassa on niin ikään tärkeä arvo. Pidän kasvuun tähtäävää traumatyöskentelyä merkittävänä osana mielenterveystyötä. Käytän muun muassa elämänjanatyöskentelyä identiteettipohdinnoissa: asiakas saa halutessaan tehtäväkseen laatia elämästään aikajanan, jolla tarkastelee esimerkiksi sukupuolikokemuksiinsa tai seksuaalisuuteensa liittyviä ilmiöitä.

Ihmisen mieli on monimutkainen eikä useinkaan toimi fyysisiä sairauksia varten kehitettyjen medikaalisten hoitomallien mukaisesti. Ihmisen, supersosiaalisen eläimen, ongelmiin vaikuttavat usein monet eri tekijät, eli koko systeemi. Tällöin muutos yhdessäkin, jopa yllättävässäkin systeemin osapuolessa voi helpottaa ongelmaa. Asiakkaan lähipiiri nähdään osaksi ratkaisua, joten vastaanotolle on mahdollista tulla isommallakin kokoonpanolla. Ratkaisukeskeisessä terapiassa kannustetaan myös hakeutumaan terapian ohella myös vertaistuen äärelle.

Ratkaisukeskeisyydellä on muihin suuntauksiin nähden käänteinen tapa lähestyä ongelmia: sen sijaan, että pohditaan esimerkiksi sitä, millä tavalla jokin menneisyyden tapahtuma vaikuttaa nykypäivän ongelmaan, ratkaisukeskeisyydessä analysoidaan tilanteita, jolloin asiakkaan ongelma on poissa. Tällainen pohdinta avaa ikkunan myönteisiin tilanteisiin ja toimintaan, jotka edistävät asiakkaan hyvinvointia ja tuottavat toiveikkuutta. Analyysi voi hyvin myös luoda yllättäviäkin oivalluksia ongelman juurisyistä.

Terapeutin rooli on toimia keskustelukumppanina, jonka kanssa asiakas voi pohtia tilannettaan mahdollisimman monelta kantilta. Antiikin stoalaisesta filosofiasta periytyvä menetelmä on parhaimmillaan inhimillisen olemassaolon syvällistä pohdiskelua, joka lisää mielen joustavuutta ja selviytymiskykyä. Tässä ratkaisukeskeisyydellä on yhtymäkohtia kognitiiviseen terapiaan ja positiiviseen psykologiaan.

Terapiasuuntaus kehittyi Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen osana laajempaa yhteiskunnallista liikehdintää heikompiosaisten aseman edistämiseksi. Keskeisiä varhaisia esikuvia ja vaikuttajia olivat psykiatri Milton H. Erickson (1901–1980) sekä Mental Research Instituten (MRI) terapeutit Palo Altossa Kaliforniassa sekä myöhemmin Milwaukeen Brief Family Therapy Centerin (BFTC) terapeutit, erityisesti Insoo Kim Berg (1934–2007) sekä Steve de Shazer (1940–2005).

Suuntauksen toivat Suomeen BFTC:n toimintaan tutustuneet psykiatri Ben Furman ja sosiaalipsykologi, A-klinikkasäätiön nuorisoaseman johtaja Tapani Ahola 1980-luvun puolivälissä. Suomessa taustalla vaikutti mielenterveystyön periaatteita mullistanut, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen sitoutunut 1960-luvulla vaikuttanut Marraskuun liike.

Ota yhteyttä